Räätälöity keittiö: Milloin ei kannata tyytyä vakioon

‍Vakiomitoituksen lyhyt historia

‍

Räätälöidyn vastakohta on vakio. Keittiökaapistojen vakiomitoitusta ruvettiin kehittämään Suomessa 70-luvulla. Sitä ennen keittiön valmisti usein kirvesmies paikan päällä pitkän pohjan, kannen ja välisivujen avulla. Uudessa mitoituksessa jokainen kaappi sai oman rungon. Neljä eri ovileveyttä (30, 40, 50 ja 60) mahdollisti seitsemän eri runkoleveyttä. Mitoituksessa huomioitiin myös jo varsin yleistyneet kodinkoneet. Muutoksella pyrittiin tehostamaan koko toimitusketjua ja parantamaan keittiön toimivuutta. Teollinen massatuotanto oli ajan henki.

‍

‍Milloin vakio ei riitä?

‍

Tarjonta on sittemmin kasvanut ja kaappeihin on kehitetty monia käyttöä helpottavia ratkaisuja ja mekanismeja. Vakiomittoja on syntynyt lisää, mutta monen malliston lähtökohtana on edelleen massatuotannon logiikka.

‍

Suomalaisen kodin kehitys haastaa vakiomitoitusta. Yksi suurimpia muutoksia on ollut keittiön muuttuminen erillisestä, yhden hengen työpisteeksi tarkoitetusta huoneesta osaksi isompaa kokonaisuutta. Yhdessäoloon ja rentoutumiseen tarkoitettu tunnelmallinen tila vaatii mitoitukselta usein muuta kuin vakiota. Kun kiintokalusteiden toivotaan ikään kuin muodostavan osan seinäpinnoista, niiden on istuttava tilaan millintarkasti seinästä seinään, lattiasta kattoon. Saumatonta yhteensopivuutta odotetaan myös väreiltä ja materiaaleilta. Koska suomalaiset tekevät yhä yksilöllisempiä valintoja sisustuksessa, toivotun yhtenäisen ilmeen mahdollistaa usein vain kaapistojen pintamateriaalien räätälöinti.

‍

Vanhemmat asunnot ja talot eivät myöskään hyödy 70-luvun vakiomitoituksesta. Näissä kohteissa mittaräätälöinti mahdollistaa kauniiden kokonaisuuksien toteutuksen ilman turhia peitelistoja tai kompromisseja. Muokkaamalla kaappien sisäosia jo tehtaalla, sekä nykytekniikka että vanhat hormit saadaan piiloon ovien taakse siististi. Kallisarvoiset neliöt saadaan hyötykäyttöön kun kaapistot toteutetaan mittojen mukaan nurkkauksiin, syvennyksiin ja vinoihin kohtiin.

‍

Ketkä pystyvät räätälöimään mittoja, materiaaleja ja sisäosia?

‍

Lahkeen lyhentäminen ei ole räätälöintiä, eikä kalusteiden räätälöinti onnistu kaikilta. Eri keittiömerkkien räätälöinnin aste selviää parhaiten tarkastelemalla niiden tuotantotapaa.

‍

Massatuotannossa suuri määrä kaapin osia tehdään kerralla varastoon. Osat valmistaa joko merkin oma tehdas tai ne hankitaan komponenttivalmistajilta ja tukkureilta. Vakiomittaisista osista kootaan ennalta määriteltyjä kokonaisuuksia. Mittamuutos tarkoittaa yleensä valmiin osan muokkaamista. Mittamuutokset ovat rajatut, eikä materiaalien suhteen mielellään jousteta. Siksi massatuotannon rinnalle on noussut vaihtoehto.

‍

Massaräätälöinnissä osia ei tehdä varastoon, vaan jokaisen keittiön valmistus aloitetaan puutavaran ja levyn paloittelulla. Tehokkaaksi prosessin tekevät nykyaikaiset CNC-koneet: mittamuutos tapahtuu suunnittelijan työpöydällä ja koneen ohjelmassa. Osa työvaiheista tehdään perinteisin menetelmin jotta joustavuus ja käsityön edut säilyisivät. Kauniisti jatkuvan viilukuvion mahdollistaa vain viilumestarin kädentaito.

‍

Massaräätälöinti luo suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisuuksia. Mittojen mukaan suunnittelu vie hiukan enemmän aikaa, mutta lopputulos palvelee asiakkaan toiveita ja tarpeita paremmin. Räätälöity keittiö on kuin mittatilauspuku: täydellisen istuva, kodin mittojen ja asukkaan tyylin mukaan suunniteltu. Eikä räätälöinti välttämättä ole kallista.

‍

Milloin ei kannata tyytyä vakioon?

1. Kun haluat hyödyntää koko huonekorkeuden kaapistoilla lattiasta kattoon.
2. Kun haluat yhtenäisen väri- ja materiaalipaletin kotiisi.
3. Kun haluat maksimoida säilytystilan seinästä seinään, ilman turhia peitteitä.
4. Kun haluat piilottaa tekniikan ja hormit osaksi kaapistoa.
5. Kun haluat muuttaa hankalan kohdan järkeväksi säilytystilaksi.

‍